Merja
Asikaisen Milana – elämäni Laila Kinnusen
tyttärenä ja Elina Hiltusten Masennuksesta
selviää! -teos antavat lohdullista vertaistukea vaikeasta lapsuudesta ja
masennuksesta kärsiville.
Laulaja Milana
Misiciltä oli moneen kertaan pyydetty muistelmia, mutta vasta toimittaja,
tietokirjailija Merja Asikainen voitti
hänen luottamuksensa ja sai tehtävän hoitaakseen. Elämäkertateoksessa Milana – Elämäni Laila Kinnusen tyttärenä
(Like) hän ei pääse pelkästään haastateltavansa iholle vaan peräti ihon alle.
Suunnitellun kirjan näkökulma muuttui, kun Milana sai
lastensuojeluvirastolta kopiot itseään koskevista raporteista lapsuusajalta. Ne
osoittivat hänen mielensä sokkeloissa kummitelleet muistikuvat tosiksi. Pieni
lapsi eli enojensa, äitinsä – laulaja
Laila Kinnusen – ja tämän miesystävien luomassa alkoholinhuuruisessa helvetissä.
Vaikka tyttö asui rakastavien isovanhempiensa luona,
hekään eivät mahtaneet mitään samassa asunnossa majaileville alkoholistuneille aikamiespojilleen.
Teoksessa on mukana surullisia otteita lastensuojelun raporteista ja Milanan omista
päiväkirjoista noilta ajoilta.
17.4.1981 hän kirjoitti: ”Mummi rupesi huutamaan: ”Milana soita poliisi, Raimo aikoo tappaa
Martin.” Minä pelästyin ja juoksin keittiöön itkemään.” Tappouhkauksenkin
pieni lapsi sai äitinsä väkivaltaiselta miesystävältä. Kaikki tämä jätti jälkensä
myöhempään elämään; huono itsetunto, ahdistus ja paniikkihäiriöt piinasivat.
– Alkoholistien
lapsille salailu ja asioiden selittely parhain päin on tyypillistä. Olen
mielessäni prosessoinut asioita koko ikäni, terapiaan en minäkään kuitenkaan
suostunut, nykyään hyvää elämää viettävä optikko ja muusikko totesi kirjan
julkistustilaisuudessa Otavassa.
 |
| Viimeisessä yhteiskuvassa äitienpäivänä 1996 näkyvät 56-vuotiaan Laila Kinnusen lukuisten lyöntien runtelemat kasvot. |
Laila Kinnunen oli suuri tähti, joka rakasti Milanaansa,
muttei – lukuisista yrityksistään huolimatta – mahtanut itselleen mitään. Viina
ja huono seura veivät, hän oli itsekin uhri.
”Myöhemmin lyönnit alkoivat näkyä äidin ulkonäössä. Kasvot olivat
muodottomiksi mätkityt ja hampaat aivan tohjona. Niin paljon häntä oli hakattu.
Sydäntäni särkee aina nähdessäni kuvia äidin ruhjotuista kasvoista.”
Rehellisesti kerrottu elämäntarina ei etene kronologisesti
vaan käsittelee Milanan vaiheita teemoittain. Kirjassa käydään avoimesti läpi paitsi
hänen suhdettaan perheeseensä ja sukuunsa, myös hänen elämänsä miehiin ja
musiikkiin. Milana pohtii myös naiseuttaan ja oman kehonsa hyväksyntää.
Julkaisujuhlissa mukana ollutta isäänsä, Miso Misiciä, hän kiitti tuesta ja
kehotuksesta: ”Luo itse oma elämäsi.” Kirjassaan Milena toteaakin, että
oikeassa kohdassa saatu vahvistava rohkaisu tai lämmin lohdutus voi tarjota
oivalluksen, joka alkaa muuttaa ajattelua. Rikkinäinenkin ihminen voi luoda
hyvän elämän.
Samaa mieltä ovat tietokirjailija Elina Hiltunen ja Ylessä tuottajana työskentelevä Elina Hiltunen, jotka ovat kirjoittaneet
Masennuksesta selviää! -tietoteoksen
(Docendo). Siinä tarkastellaan sairauden hoitoa keskivaikeasta tai vaikeasta
masennuksesta toipuneiden potilaiden silmin.
Tietokirjailija Elina Hiltunen on itse kokenut
masennuksen neljä kertaa 20 vuotta sitten ja tietää, mistä kirjoittaa. ”Masennus on paskamainen tauti – siinä ei ole
mitään glooriaa. Se on pimeys, jonne ihminen syöksyy ja jossa hänestä tulee
kuin tyhjä kuori.” Maailma sairastuneen ympärillä sumenee ja monesti
toimintakyky katoaa, joskus jopa lusikan nostaminen lattialta tuntuu
ylivoimaiselta.
Vaikka masennuksesta häpeillään puhua, se on nykyisin lähes
kansantauti. Joka viides suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana ja yli
puolella sairaus uusiutuu. Tämä näkyy siinäkin, että tekijöiden nettikyselyyn
vastasi 155 ihmistä 12 tunnin aikana.
Silti moni sairastunut ei itse huomaa eikä tiedosta
masennustaan. Tällöin hän ei myöskään osaa hakea apua. Läheiset kuitenkin
huomaavat oireet, ja tekijöiden viesti onkin: ”Hakekaa apua!”. Kirjaan on
listattu linkkejä ja puhelinnumeroita, joista sitä voi saada kriisitilanteissa.
Ilouutinen onkin, että vaikka moni sairastuu
masennukseen, siitä voi myös täysin parantua. Asiantuntevassa ja kattavassa
tietokirjassa esitellään masennuksen hoitoa Käypä hoito -suositusten kautta.
Niiden mukaisesti ensisijaiset hoitomuodot ovat masennuslääkkeet ja psykoterapia.
Asiantuntijat esittelevät myös uusia menetelmiä, joilla hoitoa voidaan
tehostaa.
”Oikeastaan vasta
nyt on elämäni alkanut”, sanoo vastapäätä istuva neljääkymmentä lähestyvä
nainen. Ajatella, että vain muutamia vuosia aiemmin hän oli tehnyt monipolvisen
suunnitelman elämänsä päättämiseksi. Mutta siinä hän nyt on, vahvasti elossa.
